Mäkijuoksu ja hoitokoira

Otsikossa päivä aikalailla tiivistettynä. Mulla on ollut Niilo-koira hoidossa jo muutamaan kertaan tässä kevään ja kesän aikana, tällä kertaa viime perjantaista tulevaan sunnuntaihin. Voisi kuvitella, että hoitokoira yllyttäisi urheilusta pitävää nuorta naista lenkkipolulle, mutta päinvastoin! Tämä koira jaksaa lähinnä kävellä korttelin ympäri tai ottaa parinkymmenen metrin pikkuspurtin.

Miksi juosta, kun voi olla sylissä?

Tänään kuitenkin löydettiin juoksumuoto, jossa kaikkien lahjat ja lahjattomuudet tulivat hyvin käyttöön. Me mentiin mäkijuoksemaan! Homma toimi kätevästi niin, että koira odotti mäen alla, kun minä ja miesystävä vuoroteltiin ylös kirmaamista ja lepovuoroa.

"See you later, alligator"

Jossain aloittavien treenaajien ohjeessa sanottiin, että ekoilla treenikerroilla pitäisi tehdä puolet siitä treenimäärästä, mitä on etukäteen ajatellut. Näin ei ensimmäisen treenin rasittavuus ole liian suuri. No niinhän siinä kävi, että suunniteltu 10 mäkijuoksua typistyi viiteen. Oli kyllä pitkä mäkikin, kun jo ensimmäisellä juoksulla siihen kului 45 sekuntia ja siitä ne ajat vain huononi :P

Ylititte muuten mun odotukset, tällä blogilla on jo neljä seuraajaa! Jos joku muukin haluaa nousta tähän kunniakkaaseen seurueeseen, klikatkaa "Bloglovin"-linkkiä bannerin alapuolelta! Mikäs sen siistimpää, kun saada joka kerta meiliä, kun minä avaan sanaisen arkkuni?