Leirillä ollaan ja fiilis on aika korkealla. Huomaa omasta
vireystasosta, että tämä todella on kesän viimeinen ripari – jaksaa ihan eri
tavalla. Ollaan pelailtu korista ja fudista nuorten kanssa vapaa-ajalla. Olen
itsekin vähän uskaltautunut pelailemaan (lähinnä kyllä seisoskelemaan kentällä),
vaikka samalla takaraivossa jyskyttää, että pitää olla supervarovainen.
Leikkauksesta on melkein tarkalleen 5 kuukautta aikaa. Puoli vuotta leikkauksen
jälkeen saa alkaa pelata pallopelejä, mutta täytyy myöntää että sellainen
ajatus kuulostaa todella pelottavalta. Eli kyllä tämä leikkaus on tehnyt
minusta huomattavasti aiempaa varovaisemman…
 |
| Sporttinen porukka tämä meidän rippileiri, kun vapaa-ajalla melkein kaikki kirmaa pallon perässä. |
Meillä on menossa täällä myös ilmakiekkoturnaus. Vedin just
alkuerämatsin yhtä isosta vastaan, ja pääsin tiukalla voitolla jatkoon! Pieni hikikin
tuli päälle, mutta kyllä mä lähden hakemaan sitä kunnon hikoilua kohta
lenkkipolulta. Täällä on se mukavaa, että kaikki tiet on hiekkateitä. Pääsee
mukavasti juoksemaan heti leirikeskuksen pihasta.
 |
| Ilmakiekkoturnee - alkuerä. Raitapaita vs raitapaita. |
Ja leukojakin on tullut vedettyä, eilen pitkin päivää viiden
sarjoja. Huomenna olisi tarkoitus vetää kutosia, niin sitten on leuanvedon
suhteen taas minimiraja saavutettu. Siihen olisi kyllä hyvä saada ainakin 1-2
toistoa ilmaa, koska leuat vedetään testeissä vasta penkkipunnerruksen jälkeen,
jolloin varmaan jo yläkroppaa hieman hapottaa.
 |
| Tälläset varusteet tuli mukaan leirille. Mukana roikkuu tietenkin leuanvetotanko! |
Totesin taas tänään miehelleni, että kylläpä jännittää. Hän tiesi heti, että puhun pääsykoetesteistä. Olimme samaa mieltä siitä, että testejä tulee ajateltua vähän turhan paljon. En usko että menee kovinkaan montaa valveillaolotuntia ilman, että testit käy mielessä. Olispa ne jo ohi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti