Elämäni pisin juoksulenkki

Eilen illalla tuli vetäistyä mieheni kanssa juoksulenkki, jonka varsin nopeasti tajusimme olevan molemmille pisin yhtäjaksoinen juoksulenkki ikinä! Parasta oli se, että kyseinen rutistus ei ollut edes mitenkään älyttömän rankka, vaan jopa vitsailimme, että pitäisikö jatkaa juoksua ja vetää samantien puolimaraton alta pois! :D Tosiasiassa kyllä jalat ja selkä olivat aika väsyneitä lenkin jälkeen, mutta väsymys iski isoimmin siinä vaiheessa, kun kotipihassa vaihdoimme juoksun kävelyksi.

Lähistöllämme on hyvät lenkkeilymaastot, mutta ne ovat pääsääntöisesti aika mäkiset. Tälle juoksulenkille valitsimme reitin, jossa ylä- ja alamäkiä on mahdollisimman vähän, jotta siihen ei turhaan menisi energiaa. Aiomme juosta myös tulevan puolimaratonin tätä samaista reittiä, joskin vielä muutaman kilometrin pidemmälle. Juoksimme eilen reilu 6 kilometriä eteenpäin, jonka jälkeen teimme u-käännöksen ja juoksimme takaisin kotiin. Kokonaismatka oli jotain 12 ja 13 kilometrin välillä. Aikaa tähän lenkkiin saimme kulutettua 1,5 tuntia, eli vauhti oli todellakin rauhallinen.

Ensi viikolla olisi tarkoituksena juosta noin 15 kilometrin lenkki, ja taas seuraavalla viikolla pari-kolme kilometriä pidemmälle. Silloin puolimaratonin juokseminen kolmen viikon päästä voisi olla jo ihan mahdollinen. Aikatavoitettahan meillä ei tosiaan ensimmäiselle puolimaratonille ole, mutta tarkoitus olisi kuitenkin pysyä juoksuaskelissa koko matka. Jos pitäisimme samanlaista vauhtia yllä kuin eilisellä lenkillä, loppuaika olisi jotain 2h 30min pintaan. Luin netistä, että se on sellainen aika, jonka jokainen sunnuntaihölkkäilijä saa juostua, ja jos ei siihen aikaan pääse maaliin, voi ihan yhtä hyvin jättää juoksematta. Saa nähdä, meneekö meidän juoksu sitten ihan hukkaan, mutta yritetään nyt kuitenkin! ;)

Energiaa ei ainakaan tältä apinalta puutu :D