Tavoitteena kaksi tervettä jalkaa

Palataan hieman ajassa taaksepäin, tarkalleen ottaen helmikuuhun. Silloin polvestani oli mennyt eturistiside poikki ja kierukka oli 3/4 revennyt. Mieli oli todella maassa. Helmikuun 17. päivä oli leikkauspäivä. Polven hajoamisesta taisi olla vajaa kuukausi, ja kävelin itse Oma sairaalaan. Pois tulin keppien varassa ja todella pahojen kipujen kera. Pysähdyimme kotimatkalla hakemaan Apteekista kipulääkkeet, ja muistan kuinka hikoilin autossa odottaessani, koska kipu sen kuin kasvoi kasvamistaan. Silloin ajattelin, että mitenköhän tästä selvitään.

Sairaalassa.

Leikkauksen jälkeen, hengissä ollaan! :)

Olin vanhempieni hoidossa ensimmäiset päivät, jolloin kylmää piti pitää kerran tunnissa. Toisin sanoen kylmäpussit olivat paikoillaan 20 minuuttia, jonka jälkeen olin 40 minuuttia ilman, ja sama rumba taas uudestaan. Äiti vitsailikin, että tämä käy heille kokopäivätyöstä, kun he joutuivat ravaamaan yläkerran sohvalla makaavan minun ja alakerrassa olevan pakastimen väliä. Aamuisin ensimmäinen ajatus oli "kylmää ja kipulääkkeitä", koska kivut olivat yön jälkeen kovimmillaan.

Vessassakäynnit olivat ainoa syy, jonka takia nousin sohvalta. En todellakaan odottanut niitä käyntejä innolla, joka kerta, kun jalkani osoitti alaspäin, kipu alkoi kohota. Lisäksi onnistuin pariin kertaan pyörtymään vessareissuilla, joten jännitystä oli aina ilmassa, kun kävin vessassa. Ensimmäisen kerran ehdin sanoa, että minulla on heikko olo, jolloin isä tuli luokseni ja sai kopattua minut ennen kuin kaaduin maahan. Olin ollut tajuttomana parikymmentä sekuntia, ennen kuin heräsin isän sylistä lattialta. Minuun iski kova paniikki; ei kai polvi mennyt kaatuessa uudestaan rikki?

Toisen kerran pyörryin housut kintuissa vessanpöntöllä istuessani :D Alkoi huipata, eikä vanhemmat ehtineet avuksi, kun kellahdin vessanpöntöltä lattialle. Taas selvittiin kuitenkin vain säikähdyksellä, koska lopputuloksena oli vain kuhmu otsassa. Nyrkkeilytreeneissäkin joskus sanottiin (vitsillä), että "ota vain lyönnit vastaan päälläsi, niin ei menetetä mitään tärkeää"... :D

Koipivertailua leikkauksen jälkeen

Jalka toipui pikku hiljaa. Lopulta sain jättää kipulääkityksen kokonaan pois, ja kuukauden päästä sain myös luopua kepeistä. Parin kuukauden päästä sain alkaa kyykkäämään (kevyesti, ei syväkyykkyä) ja kolmen kuukauden päästä sain alkaa hölkätä (10-15min kerrallaan, ei alamäkiä).

Olen aina kuntouttanut vammani huolella pois ja olenkin välttynyt aina vammojen uusimisilta. Jos minä olen joskus joutunut käyttämään polvi- tai nilkkatukia, olen päässyt niistä kuitenkin aina muutamassa kuukaudessa kokonaan eroon. Tälläkin kertaa kyllä pyrin hyvään kuntoutukseen. En todellakaan halua, että tämä vamma jää vaivaamaan, haluan vielä saada kaksi ehjää ja toimivaa jalkaa.

Olin hieman yllättynyt siitä, miten hitaasti voima palautui ja jalka tervehtyi. Paranemisprosessissa kyllä huomasi, ettei minulla ole koskaan ollut näin vaikeaa vammaa hoidettavana. Jalka alkoi kuitenkin vahvistua ja olikin jossain välissä jo 60-75prosenttia terveen jalan voimasta. Se oli jo hyvä suoritus sen pullamössön jälkeen, mitä leikattu koipi oli pari kuukautta leikkauksen jälkeen...

Salitreenin unohtaminen ja juoksutreeneihin keskittyminen ei siinä mielessä tehnyt hyvää jalan kuntoutuksen kannalta, että voimatasot leikatussa jalassa heikkenivät. Toisaltaan juoksu sujuu tällä hetkellä täysin ongelmitta, josta olen kyllä tyytyväinen.

Nyt kun salitreeni on taas aloitettu, aion kyllä keskittyä taas ihan uudella innolla myös jalkani parantumiseen. Aion saada taas molemmat jalkani samalle tasolle, ja aion löytää kadonneet etureiteni. Tavoitteena on se, että joidenkin kuukausien jälkeen ei ole enää "leikattu jalka ja terve jalka", vaan kaksi tervettä jalkaa. :) 

Listasin (kyllä, taas näitä listoja...) muutamia tavoitteita lähitulevaisuudelle: 

-saada jalat tasapainoon

-juosta puolimaraton

-nostaa voimatasot normaalille tasolle

Näillä suunnitelmilla kohti tulevaa :) Kirjoittelen viikonloppuna siitä, miten tämän viikon treenit ovat kokonaisuudessaan muodostuneet, ja millä tavalla olen tähdännyt näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Mukavaa loppuviikkoa kaikille, minä nautin nyt kahden päivän vapaasta ennen viikonlopun työvuoroja! :)