Toinen juoksukavereistani ehdotti, että sen sijaan että juoksisimme marraskuun viimeisenä päivänä suunnitelmiemme mukaisesti 25 kilometriä, voisimme samantien juosta seuraavan pyöreän luvun, eli 30 kilometriä. Silkkaa kauhuahan tuo lukema herättää, koska jo 21 kilometriä tuntuu minusta varsin pitkältä matkalta juostavaksi...
Kuulin kuitenkin vastaavani, että kyllä tuo minulle sopii. Olen minä varmaan tämän aiemminkin kertonut, mutta minun "ongelmani" on ollut aina se, että jos ensireaktioni johonkin assiaan on "en todellakaan pysty/uskalla", koen lopulta lähes välttämätöntä tarvetta todistaa itselleni pystyväni ja uskaltavani. Eli eiköhän sitten juosta kahden ja puolen viikon päästä 30 kilometriä! Onhan tässä aikaa vielä viilata juoksukuntoa paremmaksi. :P
Yksi ei niin aktiivisesti mielessä ollut tavoite on ollut juosta 10 kilometriä tuntiin. Se oli aiemmin ihan perustasoani, mutta en ole pystynyt moiseen enää pariin vuoteen. Itse asiassa aiemmin minulla oli tapana juosta lenkki vain pari kertaa vuodessa (juoksin toki koristreeneissä minkä kerkesin). Juoksin kerran keväällä ja kerran syksyllä. Jos/kun tulos oli 10km/h, olin taas seuraavat puoli vuotta tyytyväinen. :D
Eli tällä viikolla yksi välitavoite voisi siis olla tuon 10 kilometrin juokseminen niin lujaa kuin kerkeän. Katsotaan, saanko ajan rutistettua tuntiin. Puolimaratonhan tuli juostua noin 9km/h vauhtia, eli en minä ainakaan tavattoman kaukana voi olla!
Juoksukaverini totesi, että jos me seuraavalla kerralla juoksemme 30 kilometriä, sitä seuraava urakka ei oikeastaan voi olla muuta kuin täysi maraton! Katsotaan nyt tietenkin ensin, miten se kolmekymppinen onnistuu, mutta olisihan se upea kokemus saada maraton juostua... :) Lupasin kyllä itselleni, että puolimaratonin juoksemisen jälkeen alan taas panostaa ykköstavoitteenani Cooperin testi. Mutta ei kai tuo peruskunnon paraneminen voi ainakaan pahaa tehdä. Kyllä minä uskon, että tässä vie jokainen (juoksu)askel eteenpäin. Coopereitahan ehdin juosta vielä läjäpäin keväällä, tärkeintä että juoksu pysyy treeniohjelmassa koko ajan aktiivisesti mukana edes jossain roolissa.
Olen myös päättänyt antaa itselleni armoa salitreenien suhteen. Joulukuun alkupuolella minulla alkaa tavoitteellinen saliohjelma, joten miksi en nauttisi tämän marraskuun ajan juoksentelusta. Eikä sitä tiedä, miten kauan tämä lumettomuuskaan jatkuu, niin parasta juosta pihalla nyt niin kauan kuin pystyy. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti