Kiitos tsempeistä y'all, teidän viestejä oli ihana lukea tänään aamulla herätessä :) Pienet mukavat jutut näköjään vaikuttaa, tai sitten olin vain jo tottunut työntekoon kolmantena vapaiden jälkeisenä työpäivänä, koska koko päivä meni kaikesta vääntämisestä ja kiireestä huolimatta aika ihanasti. Yksi nuori jopa kertoi koulupäivän jälkeen, että hän oli ollut koko koulupäivän pirteä, koska minun aamuinen "hyperaktiivisuuteni" (pöh...) oli tarttunut häneen. :)
Töiden jälkeen kävin myös 20 min juoksulenkillä, mikä tuntui henkisesti ja fyysisesti hyvältä. Ylihuomiseen mennessä ei tietenkään enää mitään ihmeitä tehdä, mutta toisaalta odotan vain, että koitos olisi jo ohi. Olen aivan satavarma, etten lähtisi maratonia edes yrittämään, jos en olisi mainostanut sitä täällä blogissa joitain viikkoja sitten ihan päivämäärän kera. Se kai siinä mainostamisessa idea olikin...
Täytyy kyllä sanoa, että tässäkin tulevassa koitoksessa oikeastaan parasta on se, että tämä ystäväni Hanna aikoo tulla sitä kanssani Tampereelle yrittämään. Jossain vaiheessa Tampereelle muuton jälkeen harmittelin läheisilleni, että muutto toiselle paikkakunnalle kyllä näyttää varsin nopeasti, ketkä kaveripiirissä säilyvät ja ketkä eivät. Harmittelin nimenomaan siksi, että minusta tuntui siltä kuin 90% kavereistani olisi yhtäkkiä hävinnyt elämästäni kokonaan. Piristävää elää tällaisia aikoja, kun parin viikon sisällä hurja määrä ystäviä tulee vierailemaan luonani Tampereella. Hanna jää lauantaista sunnuntaihin yöksi meille, ja alkuviikosta ystäväni Irkku tulee käymään (ja avustamaan verhojen ompelussa, mutta hän ei vain tiedä sitä vielä...) :D
Ps. Jouluun on enää viikko! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti