Pelastusopistoon elokuussa!

Eilisen blogitekstin jälkeen ei kovin kauaa tarvinnut odottaa, kun posteljooni kävi kolistelemassa postiluukkua. Istuskelin olohuoneen sohvalla, mutta jotenkin tuli sellainen hassu fiilis, että oli pakko hilpaista samantien ovelle katsomaan, mitä sieltä tuli. En kai minä oikeasti ajatellut, että se kirje tulisi ihan vielä, mutta halusin asian kuitenkin varmistaa.

Kädet alkoivat vetää melkoista macarenaa, kun huomasin kirjekuoressa olevan Pelastusopiston logot. Revin kirjeen voimalla auki, ja samalla pohdin, miten joku pystyy tällaisessa tilanteessa vielä arpomaan, uskaltaako avata kirjettä vai ei...

Papereita kirjeen sisällä oli vaikka kuinka, mutta missään ei tuntunut lukevan sitä odotettua lausetta, "sinut on valittu...". Ensimmäisessä paperissa luki saamani pistemäärä, mutta ei sitä, päästäänkö sillä tuloksella sisään. Seuraavassa paperissa oli nimilista, josta löytyi minun nimeni. Kai minä sitten pääsin!?

Papereita enemmän luettuani selvisi, että olin saanut 8,25 pistettä, joista siis 0,25 pistettä tuli hyvin sujuneista vatsalihasliikkeistä, ja kahdeksan pistettä psyykkisistä testeistä. Olin näköjään turhaan huolissani psyykkisten testien sujumisesta, koska 8/10 pistettä on mielestäni tosi hyvä suoritus! Tiukille homma kuitenkin meni, sillä alin pistemäärä lukion päättötutkinnoilla hakijoiden ryhmässä oli tasan 8,00 pistettä. Jos olisin saanut urheiluosuuksista nolla pistettä, olisi koulu voinut jäädä haaveeksi... Mutta hyvä näin! Kuka niitä pisteitä enää katsoo, kun koulupaikka kerran aukeni!?

Kirjoitan lisää ajatuksista ja suunnitelmista myöhemmin, nyt pitää vielä vähän selvitellä päätä tämän ilouutisen johdosta (ja lähteä töihin...)!

Sen verran pitää vielä fiilistellä, että muistan, kun 1,5v sitten polvileikkausta odottaessa mietin, että sitten se koulupaikka vain tuntuu entistä paremmalta, kun vihdoin sen aika koittaa. Oikeassa olin. :) Kiitos kaikille rakkailleni - poikaystävälle, perheelle ja ystäville - kun olette olleet tukena. Ja kiitos kaikille teille, jotka olette seuranneet palomiesunelmaani blogin kautta, ja olette jännittäneet mukana ja tsempanneet. Tuntuu mahtavalta jakaa jotain näin hienoa kanssanne. :)