Viimeinen treeni-cooper kärsitty

Huh, tulipas rykäistyä. Kävi jo pieni epätoivo mielessä, pääseekö sitä ollenkaan juoksemaan, kun yleisurheilijanuorukaiset valtasivat juoksukentän juuri sillon klo 17, kun oli tarkoitus alkaa juosta. Uskallettiin käydä kysymässä, haittaako jos vallataan sisimmäinen rata, ja saatiin siihen lupa. Alettiin lämmitellä, ja suunnattiin lähtöviivalle. Siinä samassa samalle viivalle saapui myös parinkymmenen hengen lätkäporukka, jotka aloittivat 30 minuutin juoksun. Hetken aikaa pähkäiltiin, että mihin väliin sitä lähtisi itse juoksemaan. Epäselväksi ei jäänyt, että ohiteltavaa matkan varrella riittäisi, mutta se ajatus piti vain hyväksyä.

Sen enempää en juoksua lähde analysoimaan, mutta pahalta se taas tuntui. Varsinaisia luovuttamisfiiliksiäkin tuli, toisin kuin edellisellä kerralla. Mutta niin tuli myös aivan mieletön, ällistyttävä, loistava ja uskomaton viimeinen rutistus, koska painelin viimeisen kierrokseni melkein puoleentoista minuuttiin!! Sen kierroksen ansiosta loppuaikani oli 11 minuuttia 58 sekuntia!

Tässä alla vielä kierrosajat kokonaisuudessaan. Kuten näkyy, heittelyä ajoissa oli, mutta pääasia oli upea kokonaisaika:

1min 39s
1min 44s
1min 42s
1min 48s
1min 46s
1min 44s
1min 34s

Tässä kunnossa en ole ollut viiteen vuoteen. Jossain vaiheessa ehdin jo ajatella, että tämä on mahdoton tavoite. Enemmän tämä vaati työtä, kun olin kuvitellut, mutta siksi tämä varmaan tuntuukin näin hyvältä.

Nyt ei enää tarvitse, kun toistaa tämä juoksu maanantaina. Tai vaikka puristaa taas kymmenen sekuntia pois, kuten tälläkin kertaa. Kun tämä on kertaalleen taisteltu läpi, minun on vaikea kuvitella, että homma ei enää onnistuisi elämäni tärkeimmällä hetkellä. Kaikki peliin! :)