torstai 8. joulukuuta 2016

Rouva luutnantti!

Kuten kaikki tietävät, toissapäivänä oli itsenäisyyspäivä. Tämä itsenäisyyspäivä oli itselleni aika merkittävä siinä mielessä, että sotilasarvoni yleni luutnantiksi. Inttiajoistani alkaa olla viisi vuotta aikaa, ja olen näiden vuosien aikana käynyt suhteellisen ahkerasti kertausharjoituksissa. Tuntui mukavalta saada tunnustusta vaivannäöstä.

Kouluaikana on tullut selvemmäksi myös palomiesten sodanajansijoitus, josta olin kyllä kuullut huhuja jo ennen koulun alkua. Aika useat palomiehet nimittäin sijoitetaan väestönsuojatehtäviin. Toisin sanoen mahdollisessa kriisitilanteessa palomiehet eivät niinkään kirmaa rintamalla, vaan hoitavat väestönsuojaamista omissa kotikaupungeissaan. Olemme jo päässeet koulussa harjoittelemaan väestönsuojien käyttöönottotarkistuksia. Saa nähdä, mikä sa-sijoitukseni tulevaisuudessa tulee olemaan. Monenlaisia tapoja on suojella omaa maataan.

Jollain tavalla tuntuu, että oma suomalais-identiteettini on vain kasvanut aikuisvuosinani. Vuosi vuodelta tuntuu etuoikeutetummalta olla suomalainen. Suomi on 99 vuotta vanha, mikä ikäiselleni ihmiselle tuntuu todella vanhalta, mutta toisaalta, voiko sellainen valtio olla vanha, jossa valtio on nuorempi kuin sen vanhimmat asukkaat? Toivottavasti saadaan elää rauhassa vielä pitkälle tulevaisuuteen. :)

Näin iloisena ylenin aliluutnantiksi vuonna 2012. Ihan yhtä leveälle ei suupielet nousseet tiistaina, mutta hyvä oli yritys. ;)

Meillä oli itsenäisyyspäivän ansiosta pitkä viikonloppu vapaata koulusta. Itse tulin koululle vasta keskiviikko aamuna. Tällä viikolla on todellakin huomannut, miten joululoma alkaa hiipiä niin opiskelijoiden kuin opettajienkin mieliin. Omassakin mielessä alkaa aamukampa olla valmiina, ja ajatukset joulussa. Meillä on koulusta kolmen viikon joululoma, jonka jälkeen ensihoidon jakso jatkuu entistä intensiivisempänä eteenpäin.

Tämän viikon agendana on selvitä hengissä anatomia 2 -kokeesta. Aiheina mm. haima, munuainen, maksa, aistit, jne. Viime hetken lukutuokiot alkavat olla takana päin, ja huomisen jälkeen onneksi tänä syksynä ei enää kokeita tarvitse tehdä.

"Ihan hetken vain lepuutin silmiä lukemisen lomassa...". Tyynypainaumat lukuhetken/päiväunien jälkeen. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti