Ambulanssissa

Olen nyt saanut olla kaksi viikkoa kotona Tampereella. Se tarkoittaa sitä, että ambulanssiharjoittelukin on nyt takana päin. Tein yhteensä neljä 24h vuoroa ambulanssissa, viimeinen vuoroni loppui eilen aamulla klo 8.

Vaikka vuoroja oli vain kourallinen, siinäkin ajassa ehti oppia jo paljon. Sain varmuutta perusmittaamisiin, pääsin näkemään erilaisia työskentelytapoja, koin miltä tuntuu olla vuorokausi yhteen putkeen töissä, ja pääsin haistelemaan työilmapiiriä paloasemalla.

Työskentely meni omalla painollaan, keikkoja oli yleensä vuorokaudessa noin kymmenen. Keikkoja oli laidasta laitaan, mutta minun neljälle vuorolleni ei sattunut kuitenkaan mitään henkeä uhkaavia tapauksia (joku oppikirja taisi kertoa, että sellaisia on noin 5% ambulanssien keikoista). Olisi kenties ollut mukava päästä harjoittelun aikana näkemään jo vähän jotain karumpaakin, että kaikki ei tulisi työelämässä niin yllättäen, mutta toisaalta hyvä ettei kenellekään sattunut tämän pahempaa. :) 

Opiskelijat tunnistaa Tampereella vihreistä pöksyistä.

Miltä se vuorokauden työaika sitten tuntuu? No tosi mukavalta! Päivä meni nopeasti, iltapäivällä siihen aikaan kun normaalisti kahdeksalta töihin mennyt pääsee kotiin, itsestä tuntui siltä että juurihan tänne vasta tultiin. Iltasella keikkaa tuli usein aika tiheään tahtiin, ja vähän alkoi ehkä jo nukuttaa. Yöaikaan keikkojen välissä ehti hyvin torkahtaa. Hyvin tuli myös kännykän merkkiääneen herättyä keikkojen tullessa, mikä minua oli etukäteen vähän jännittänyt.

Työilmapiiri oli rento ja hyvä, kuten olin odottanutkin. Voin todellakin nähdä itseni työntekijänä tuollaisessa työyhteisössä. Toivottavasti näin tuleekin vielä tapahtumaan! :) 

Harjoittelun lomassa ehdin tehdä myös työvuoroja lastensuojeluun, ja sillä kaavalla aion täyttää myös tänään alkaneen "loma"viikkoni. Ensi viikon maanantaina alkaakin sitten sairaalaharjoittelu, siitä lisää myöhemmin. Mukavaa viikkoa teille kaikille, nautiskellaan aurinkoisesta kevätkelistä!